Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys

Jyväskylän taidemuseo on toteuttanut Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyn yhteistyössä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) ja sen jäsenten kanssa. Vuonna 2006 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on tuoda suuren yleisön nähtäville harvoin esillä olevaa taidetta, edistää taiteen tuntemusta ja toimia taiteiden harrastuksen hyväksi.

Yhdistyksen jäseniä ovat Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Taidesäätiö Merita ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. Yhdistykseen kuuluvien säätiöiden taidekokoelmiin kuuluu tuhansia teoksia, joiden joukossa on monia kansallisia merkkiteoksia ja suomalaisen kuvataiteen helmiä.

Vuonna 2017 käyttöön otetun uuden toimintamallin mukaisesti Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys toteuttaa yhteistyönäyttelyitä pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien taidemuseoiden kanssa. Ensimmäisenä yhteistyökumppanina on Jyväskylän taidemuseo.

Lisätietoja: http://stsy.fi/

Alfred Kordelin (1868–1917) oli menestynyt liikemies, joka asui Hausjärvellä, Mommilan kartanossa. Hän rakennutti kesäasunnokseen Villa Kultarannan Naantaliin vuonna 1916. Kordelinin tarkoituksena oli laajentaa Kultarannan taidekokoelmaa elämänsä aikana niin, että Kultarannasta muodostettaisiin hänen kuolemansa jälkeen taidemuseo. Hanke ei toteutunut, sillä jo seuraavana vuonna Kordelin kuoli Mommilassa bolsevikkien ja suojeluskuntalaisten välisessä kahakassa.

Kordelin määräsi testamentissaan, että hänen omaisuudestaan muodostetaan Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto, nykyinen Alfred Kordelinin säätiö, joka jakoi ensimmäiset apurahansa vuonna 1920. Säätiö on alusta lähtien tukenut suomalaista kulttuuria tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanvalistuksen aloilla. Osa käytettävissä olleista apurahavaroista osoitettiin taidehankintoihin. Taidekokoelmaan kuuluu nykyisin noin 300 teosta.

Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876–1942) perusti vuonna 1933 nimeään kantavan taidesäätiön ylläpitämään mittavaa taidekokoelmaansa. Museotoiminta Mäntässä, Joenniemen kartanossa alkoi vuonna 1945. Kartano ja sitä ympäröivä puisto siirtyivät taidesäätiön omistukseen vuonna 1972. Tästä alkoi myös museotoiminnan määrätietoinen kehittäminen. Taidesäätiö laajensi toimintaansa avaamalla vuonna 2003 toisen yksikön, Serlachius-museo Gustafin Mäntän keskustaan. Vuonna 2014 Serlachius-museo Gösta laajeni ja kartano sai rinnalleen kansainvälistä puuarkkitehtuuria edustavan uuden museorakennuksen. 
Gösta Serlachiuksen kokoelmassa oli taidesäätiön perustamisvaiheessa noin 250 taideteosta, nykyisin kokoelmiin kuuluu noin 13 000 teosta. Suomalaisen taiteen kokoelma alkaa 1700-luvulta, mutta sen ytimen muodostavat kultakauden taiteilijat. Kokoelmaan hankitaan myös nykytaidetta.

Fortumin Taidesäätiö perustettiin vuonna 2005. Fortum ja sen edeltäjäyhtiöt olivat vuosien varrella keränneet merkittävän kokoelman valtaosin suomalaista taidetta. Fortumin yhteensä lähes 1600 teoksen kokoelmasta valittiin asiantuntijoiden avulla säätiölle lahjoitettavaksi noin 300 teosta. Joukossa on maalaustaidetta Suomen taiteen kultakaudelta, modernia taidetta, veistoksia, tekstiilitaidetta sekä uniikkeja keramiikka- ja lasiesineitä. Säätiö ylläpitää pääasiassa öljy-, sähkö- ja energiateollisuuden perinteeseen ja historiaan liittyvää taidekokoelmaa sekä toimii suomalaisen taiteen ja taidehistorian tutkimuksen hyväksi.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ylläpitää yksityistä taidemuseo Villa Gyllenbergiä Helsingissä. Museo toimii omistajapariskunnan Signe (1895–1977) ja Ane (1891–1977) Gyllenbergin entisessä kodissa Kuusisaaressa. Taidekokoelma syntyi pääosin 1920–1960-luvuilla ja se sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja taidekäsitöitä. Säätiö omistaa toiseksi suurimman kokoelman Helene Schjerfbeckin töitä. Hyvin edustettuna on myös Suomen taiteen kulta-aika. Kokoelmassa on myös vanhempaa taidetta 1500- ja 1700-luvulta. Säätiön kokoelmaan kuuluu noin 400 teosta ja sitä kartutetaan jatkuvasti uusilla hankinnoilla.
Vuonna 1948 perustettu säätiö tukee lääketieteellistä ja siihen liittyvää luonnontieteellistä tutkimusta, joka kohdistuu erityisesti henkisten ja sielullisten tekijöiden vaikutukseen ja ihmisen fyysiseen olemukseen sekä verentutkimukseen. Säätiö myöntää myös apurahoja matkoihin ja jatkokoulutukseen.

Taidesäätiö Merita on vuonna 2002 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on toimia suomalaisen taiteen ja taidehistorian tutkimuksen hyväksi. Säätiö tukee tutkimustyötä muun muassa myöntämällä vuosittain apurahoja. Taidesäätiö perustettiin Nordean suomalaisen edeltäjäpankin, Merita Pankin, kokoelmasta kootuista teoksista. Juuret ovat 25 suomalaisen liikepankin, etenkin Kansallisosakepankin ja Suomen Yhdyspankin yli sadan vuoden aikana keräämissä kokoelmissa, jotka suurimmillaan käsittivät yli 10 000 teosta. Nordea päätti perustaa säätiön ja luopui osasta teoksistaan. Yhtiö lahjoitti taidesäätiölle suomalaisen kulttuuriperinnön kannalta merkittävät teokset. Taidekokoelma muodostaa läpileikkauksen suomalaiseen kuvataiteeseen kahden vuosisadan ajalta, painopisteen ollessa 1800–1900-luvun vaihteessa. Kokoelmaan kuuluu runsaat tuhat teosta, yli 250 suomalaiselta taiteilijalta. Maalausten lisäksi taidekokoelmassa on lähes sata veistosta sekä grafiikkaa ja tekstiilitaidetta.

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin 2006, kun UPM-konserni lahjoitti säätiön omistukseen lähes 700 taideteosta. Säätiön tehtävänä on ylläpitää ja edistää taidehistoriallisesti arvokkaan taideomaisuutensa tuntemusta sekä järjestää näyttelyitä ja lainata säätiön teoksia taidenäyttelyihin. Teoksia on UPM-Kymmene Oyj:n toimitiloissa 10 paikkakunnalla eri puolella Suomea sekä Saksassa ja Kiinassa.

Säätiön kokoelmaan kuuluu piirustuksia, grafiikkaa, öljymaalauksia, lasimaalauksia, veistoksia ja taidetekstiilejä. Kokoelma sisältää taidehistoriallisesti ja kansallisesti merkittäviä teoksia. Kokoelman nimekkäimmistä taiteilijoista mainittakoon Ahti Lavonen, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Berndt Lindholm, Eero Järnefelt, Elin Danielson, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Santeri Salokivi ja Victor Westerholm. Säätiön kokoelmaan kuuluu myös kansainvälisen nykytaiteen kokoelma.