Birger Kaipiainen
(1915–1988)

Uniikkivati

1987
keramiikka

Fortumin Taidesäätiö

Kuva: Rauno Träskelin

Ⓒ Kuvasto 2017

Keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen työskenteli Arabian posliinitehtaan taiteilijana viidenkymmenen vuoden ajan vuodesta 1937 lähtien. Koristeelliset ja henkilökohtaisilta vaikuttavat teokset poikkesivat ajan funktionaalisesta ja modernista taidekeramiikasta. Kaipiainen kehitti oman tekniikkansa, koska polion vammauttaman kädellä ei pystynyt dreijaamaan. Hän maalasi, muotoili ja yhdisteli käsin muovattuja yksityiskohtia kokonaisuuksiksi.

Taiteilijasta tehdyssä dokumentissa todetaan, että ”Kaipiaisen taiteen luokittelu on tuottanut arvostelijoille vaikeuksia.” Teosten merkityksiä onkin etsitty ensisijaisesti Kaipiaisen persoonasta. Työt ovat ”omaelämänkerrallisia ja välähdyksiä henkilökohtaisista unelmista ja muistoista”. Bysanttilainen perinne, Italian varhaisrenessanssin taide ja retket Valamon luostariin tekivät häneen suuren vaikutuksen. Musiikki, ooppera ja baletti säilyivät tärkeinä inspiraation lähteinä koko elämän ajan. Teoksissa on nähty kaipausta jonnekin muualle, pois arkipäivästä.

Uniikkivati valmistui Birger Kaipiaisen uran lopulla. Taiteilijalle keskeisten kukka-aiheiden merkitystä on selitetty lapsuuden kokemuksilla Sortavalan kukkaniityillä. Taiteilijan lempikukka orvokki taas yhdistyy Kaipiaiselle tärkeän säveltäjä Fredrik Chopinin pianoteoksiin.

Taidehistorioitsija Harri Kalha on tulkinnut 2010-luvulla Kaipiaisen teokset biseksuaalisen sukupuoli-identiteetin ilmaisuksi ja kukat seksuaaliseksi vertauskuvaksi. Hänen mukaansa Birger Kaipiainen oli ”salonkileijonaksi naamioitunut vastarannan kiiski”, joka kauneuden kaipuullaan niskuroi 1900-luvun modernismia vastaan. Taideyleisö tuskin tulkitsi teoksia aikoinaan näin rohkeasti.

Taidekeramiikan eksotiikka ja romantiikka olivat vastapainoa sotakokemuksille. Kotimaiset kriitikot moittivat teoksia liian henkeviksi, mielikuvituksellisiksi, hienosteleviksi ja aristokraattisiksi. Niistä puuttui ajan edellyttämä tavallisuus ja kansanomaisuus sekä yhteiskunnallinen viesti. Epäilyt jäivät kuitenkin taka-alalle, koska suomalainen taideteollisuus ponnisti kuuluisuuteen kansainvälisten näyttelyiden myötä 1950-luvulla. Birger Kaipiaisen keramiikkataide huomioitiin ja palkittiin laajalti niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Ylen elävässä arkistossa julkaistu Birger Kaipiaista käsittelevä dokumentti Varttia yli kaksitoista ja hiljaisuus – Birger Kaipiaisen taiteen maailma esittelee taiteilijaa ja hänen tuotantoaan.