Arvo Siikamäen taiteilijanura alkoi 1960-luvulla, jolloin taiteessa otettiin voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kaasunaamariin varustautunut hahmo esiintyy taiteilijan veistoksissa 1960- ja 1970-luvulla. Nämä ”hätkähdyttävät” veistokset nostivat taiteilijan yleiseen tietoisuuteen.

Taiteilijan mukaan kaasunaamarihahmot liittyvät lapsuuden muistoihin, isän ja hänen ystäviensä sotakertomuksiin, lapsena luettuun sotakirjallisuuteen ja niiden seurauksena nähtyihin sotauniin. Kaasunaamari löytyi sota-aiheisesta kuvateoksesta, jossa saksalainen sotilas ajoi moottoripyörällä suoja kasvoillaan. Taiteilija hankki kaasunaamarin ja otti siitä kipsivaloksen malliksi veistoksiinsa.

Siikamäen kaasunaamariveistokset yhdistettiin kritiikeissä ihmisen ahdistukseen. Hänen nähtiin ”ottavan kantaa alistettujen, pelkäävien ja kärsivien puolesta. Samalla hän on jättänyt johtopäätösten teon katsojalle”. Teoksissa on jotain kollektiivista, kaikkia koskettavaa:

”Siikamäki hahmottaa pala palalta, veistos veistokselta kuvaa ihmisenä olemisen ahdingosta, mustasta painajaisesta, jossa kaikki olemme osallisena. Ihminen on rikki revitty, raadeltu olento; kuoppasilmäiset kasvot peittyvät ajoin anonyymin kaasunaamarin alle ja ympärillä leijuu pysyvä kalman haju.”

– Soini Sinisalo, Uusi Suomi 17.3.1968.

Veistoksen tulkinnat laajenevat yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sodan mielettömyyteen, luonnon saastumiseen ja ympäristötuhon uhkaan. Teos on nähty protestina 1960-luvun yleismaailmallisiin tapahtumiin kuten ylioppilasmellakoihin, Vietnamin sotaan sekä kylmän sodan aikaiseen ydinsodan uhkaan ja kireään ilmapiiriin. Maailman hätä välittyi suomalaiskoteihin 1960-luvulla yleistyneen television välityksellä. Näissäkin kriiseissä kärsijänä oli yksilö.

”Siikamäen makaaberissa pronssiveistoksessa Uhka kaasunaamaripäinen mies vajoaa mutaan. Vieressä olevasta toverista näkyy enää vain päälaki ja osa uponneesta naamarista.” – Susanna Luojus, Tapani Pennanen, 2010.

Seija Heinänen, Marja-Liisa Rajaniemi
LÄHTEET


Luojus, Susanna – Pennanen, Tapani, 2010. Todellisuusmies ja unennäkijä. Alfred Kordelinin säätiö kuvataiteen mesenaattina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1290, Tieto. Helsinki.

Peltola, Leena, 1991. Arvo Siikamäki. Aikamme pelon ja yksinäisyyden veistäjä. Arvo Siikamäki. Saarijärven museo 15.5.–22.9.1991. Saarijärvi.


Kuva koko teoksesta. Alfred Kordelinin säätiö / Jyväskylän taidemuseo. Kuva Panu Kivi.