Helene Schjerfbeck
(1862–1946)

Punaposkinen tyttö

1927
öljy kankaalle

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Kuva: Matias Uusikylä

TEE OMA TULKINTASI

Helene Schjerfbeckin maalaus esiintyy myös nimellä Silmät sulkenut tyttö. Tuntemattomaksi jäävän mallin tummat hiukset ja valkoinen paita korostavat alaspäin katsovan nuoren naisen punaisia poskia. Katsojasta poispäin käännetty katse ja punastuvat posket on tulkittu häpeäntunteeksi, nöyryydestä ja häveliäisyydestä kertovaksi eleeksi. Taiteilijan tuotannossa häpeän tunne yhdistetään erilaisiin kokemuksiin kuten rakkauteen, riittämättömyyteen ja melankoliaan.

Schjerfbeckin pelkistyneissä henkilökuvissa ei ole kyse perinteisistä muotokuvista, vaan mallien sisäisen maailman kuvauksesta. Taiteilija keskittyi ihmisen kasvoihin ja tunnetiloihin, eikä maalannut mitään ylimääräistä. Visuaalisesti tavoitettuja tunnelmia on luonnehdittu lempeäksi alakuloksi, tunteellisuudeksi ja sielukkuudeksi. Taiteilijalla on ajateltu olevan kyky kuvata teoksissa näkyvän todellisuuden taakse kurkottavaa maailmaa. Schjerfbeckin tiedetään ihailleen ihmisen psyyken taitavasti tavoittaneita taiteilijoita kuten Rembrandt van Rijniä (1606–1669), Honoré  Daumieria (1808–1879), Francisco de Goyaa (1746–1828) ja Vincent van Goghia (1853–1890).

Romaanin Helene Schjerfbeckin elämästä kirjoittanut Rakel Liehu tulkitsee muotokuvissa näkyvän taiteilijan oman mielenmaiseman. Kirjailija toteaa: ”Hän siirtyi ihmisen sisäisen mielen kartoittamiseen ja siinä hän varmasti pääsi pisimmälle. … Tietysti hän siirsi myös oman sisimpänsä malleihin. Taiteilija on aina itsekäs, malli on vain väline. … Hän kuvasi tunteita, mielenmaisemaa. Hän halusi sillä lailla päästä syvälle. … Jokainen maalaus on tavallaan omakuva, myös hedelmäasetelmat. Kaikissa niissä on hänen mielentilansa. … Hän pystyi tekemään pienestä asiasta suuren.”



Ylen elävässä arkistossa julkaistussa radio-ohjelmassa kirjailija Rakel Liehu ja toimittaja Pirkko Peikko keskustelevat Helene Schjerfbeckin elämästä. Haastattelu pohjautuu Rakel Liehun vuonna 2003 julkaistuun romaaniin Helene (WSOY).

Ylen elävä arkisto: Helene Schjerfbeckin kuvissa vähemmän oli enemmän.
Teksti Rita Landström. Radio-ohjelma Helene Schjerfbeckin elämän ja kuvien äärellä, 23.1.2004. Julkaistu 8.9.2006

Seija Heinänen, Marja-Liisa Rajaniemi
LÄHTEET

Helene Schjerfbeck 150 vuotta, 2012. Ateneumin julkaisut no 66. Päätoimittaja Leena Ahtola-Moorhouse. Ateneumin taidemuseo / Valtion taidemuseo: Helsinki.

Holger, Lena, 2009. Helene Schjerfbeck. Elämä ja taide. Helsinki.

Konttinen, Riitta, 2012 (2004). Omat tie. Helene Schjerfbeckin elämä. Kolmas painos. Otava: Helsinki.

Kuurne, Laura, 2015. Malli ja Hullu kuvailija. 12 monologia Suomen taiteesta. Monologit Riikka Ala-Harja. Toimittanut Laura Kuurne. Serlachius museot. Mänttä.

Schjerfbeck, Helene - Holger, Lena, 2011. Helene Schjerfbeck. Silti minä maalaan. Taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille. Toimittanut Lena Holger. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1335. Helsinki.

Tams, Marie Christine, 2012. Sisimmän äänettömiä liikahduksia. Mielialan ja tunnetilan ilmentyminen Helene Schjerfbeckin taiteessa. Helene Schjerfbeck 150 vuotta. Ateneumin julkaisut no 66. Päätoimittaja Leena Ahtola-Moorhouse. Ateneumin taidemuseo / Valtion taidemuseo: Helsinki. 61–71.

Ylen elävä arkisto. Helene Schjerfbeckin kuvissa vähemmän oli enemmän. Teksti Rita Landström. Radio-ohjelma Helene Schjerfbeckin elämän ja kuvien äärellä, 23.1.2004. Julkaistu 8.9.2006, http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/helene-schjerfbeckin-kuvissa-vahemman-oli-enemman


Kuva koko teoksesta. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva Matias Uusikylä.