Juhani Harri
(1939–2003)

Metsäkukkia

1984
esineteos

Taidesäätiö Merita

Kuva: Seppo Hilpo

Juhani Harrin esinekoosteet on rinnastettu 1900-luvun alkupuolen dadaismiin ja surrealismiin sekä 1960-luvun uusrealistiseen suuntaukseen, jossa haluttiin palata ihmisten jokapäiväiseen elämään käyttämällä teoksissa arkisia esineitä. Itseoppineelle Harrille tärkeitä taiteilijoita olivat belgialainen surrealisti René Magritte (1898–1967) sekä esinekoosteista tunnetut yhdysvaltalaiset Joseph Cornell (1903–1972) sekä Edward Kienholtz (1927–1994). Häntä kiinnostivat myös kokeilevaa ekspressionismia edustavat Eino Ruutsalo (1921–2001) ja Olavi Haarala (1925–1978). Teoksissa on nähty yhteyksiä myös 1800-luvun porvarillisiin pöytäkoristeisiin, katolisen kirkon pyhäinjäännöksiin sekä kuriositeettikabinetteihin.

Vanhasta repusta, havunneulasista ja värijauheesta valmistetun Metsäkukkia-teoksen on tulkittu kuvaavan ihmisen toiveita, pelkoja ja kaipuuta. Teosta on luonnehdittu tunnelmakuvaksi, aikaa vangitsevaksi katkelmaksi ihmisen olemassaolosta. Taiteilija itse on kertonut luovansa maalauksillaan inhimillisten mielikuvien maailmaa. Harri kutsui teoksiaan maalauksiksi, vaikka ne on valmistettu vanhoista esineistä ja luonnosta saatavista aineksista. Harri on ollut uskollinen valitsemalleen tekniikalle 1960-luvulta eli uransa alusta lähtien.

Taiteilijan kiinnostuksen kohteita olivat musiikki, linnut, hevoset, elämän koreus ja erikoiset esineet kuten merimiesten pulloihin rakentamat laivat. Myös romanien kulttuuri ja elämäntapa oli Harrille läheinen.