Fanny Churberg
(1845–1892)

Kuutamomaisema

1878
öljy kankaalle

Fortumin Taidesäätiö

Kuva: Rauno Träskelin

TEE OMA TULKINTASI

TUTUSTU LÄHETETTYIHIN TULKINTOIHIN

INTERPRETATIONS IN ENGLISH

I think it is night, and there is a lake, a cottage and maybe a sauna. It’s a cloudy night, there is the moon. It’s a very quiet night. I don’t understand if it’s summertime, how can it be so dark? Maybe it’s south Finland, maybe it’s a bit darker. I think that’s a lake, because I see some trees there - it’s a lake.


TEOKSEEN LIITTYVÄ KIRJALLINEN VINKKI

Fanny Churberg osallistui Suomen Taideyhdistyksen näyttelyyn vuonna 1878. Hän voitti Kuutamomaisemalla yhdistyksen vuosittain jakaman dukaattipalkinnon, joka myönnetään alle 35-vuotiaalle taiteilijalle.

Osa aikalaisista suhtautui maalaukseen kriittisesti. Arkkitehti Jac. Ahrenberg (1847–1914) kommentoi Finsk Tidskrift -lehdessä teosta 1879: ”Teos niin kypsymätön ja luonnoton kuin hänen kuutamonsa, missä taivas on mustempi kuin tummimmat varjot maassa, ja hänen punaisenkeltainen auringonlaskunsa voivat mitä huonoimmalla tavalla vaikuttaa hänen taiteilijanmaineeseensa. Ei riitä, että hän on alkuperäinen ja itsenäinen, täytyy alistua kauneuden lakeihin”.

Churberg oli vakaumuksellinen naisasialiikkeen kannattaja ja hänen tavoitteenaan oli maalata tavalla, jota kukaan muu nainen ei vielä ollut tehnyt. Hänen mielestään naistaiteilijoilla tuli olla rohkeutta, voimaa ja tarmoa. Kuutamomaisemassa Churberg tarttui romantikkojen suosimaan aiheeseen, mutta hän uudisti kuvaustapaa käyttämällä ekspressiivistä sivellintekniikkaa, jossa siveltimen jäljet saivat näkyä. Aikalaiset pitivät maalaustapaa maskuliinisena ja viimeistelemättömänä. Churbergin tavoittelema rohkeus näkyi myös värivalinnoissa.

Taidekriitikko Veikko Halmetoja kommentoi Churbergin taidetta vuonna 2012. Hän näkee teoksissa ”riitasointuja ja epätodellista valoa”, ”koristeellisia puita” ja ”mielikuvapilviä”, jotka eivät vastaa todellisuutta. Kriitikko tulkitsee teoksen sisällön syntyvän maiseman tuottamista emootioista. Myös Churbergin aikalainen, taiteilija Helene Schjerfbeck huomasi saman asian. Hän kuvaili Churbergia intohimot esiin saavaksi taikuriksi.

Seija Heinänen, Marja-Liisa Rajaniemi
LÄHTEET

Halmetoja, Veikko, 2012. Aikalaiset olivat kuutamolla. Fanny Churberg tunnetaan poikkeuksellisena suomalaisena romantikkona. Helsingin Sanomat, 18.7.2012.

Ilvas, Juha, 2006. Kultaa ja kunniaa – kun mestarit olivat nuoria. Dukaatti. Suomen Taideyhdistys 1846–2006. Toim. Rakel Kallio. WSOY: Helsinki. 74–79.

Ilvas, Juha, 2008. Meidän kuvamme – maa ja kansa. SKS: Helsinki.

Konttinen, Riitta, 1988. Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta. Otava: Helsinki.

Konttinen, Riitta, 1994. Fanny Churberg. Helsinki.

Konttinen, Riitta: Churberg, Fanny. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 29.3.2017), URN:NBN:fi-fe20051410, ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)


Kuva koko teoksesta. Fortumin Taidesäätiö. Kuva Rauno Träskelin.