Jarmo Mäkilä
(1952–)

Kulttuuri työväenluokan palveluksessa

1973
öljy kankaalle

Taidesäätiö Merita

Kuva: Matias Uusikylä

Ⓒ Kuvasto 2017

Jarmo Mäkilän kubistinen asetelma esittää ylhäältä nähtyä yksityiskohtaa pöydästä, jolla on arkinen kattaus – kahvikuppi, muistiinpanovälineet, musta- ja punakantiset kirjat sekä kuvitettu lehti. Sen kannesta on luettavissa kyrilliset kirjaimet ”ZEM”, jotka viittaavat neuvostoliittolaiseen mykkäelokuvaan Maa. Kubistisen maalauksen väripinnat on rajattu selkeästi. Teoksen alkuperäinen nimi oli Kulttuuri työväenluokan aseena. Mäkilä sai kubistisilla asetelmillaan Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon vuonna 1973. Sanomalehtikritiikeissä asetelmien sommitelmia kehuttiin, mutta teosten nimet koettiin arvoituksellisiksi.

Maalauksen värimaailma, punainen kirja ja venäjänkielinen tekstifragmentti suuntaavat tulkintaa 1970-luvun vasemmistolaisiin aatteisiin. Maalaus näyttää työväenluokan aseet, joita ovat kirjat, lehdet ja elokuvat sekä henkilökohtaiseen kirjalliseen ilmaisuun viittaavat muistiinpanovälineet. Teoksen pelkistetty ja särmikäs kubismia muistuttava ilmaisu puolestaan johdattaa ajatukset modernismin murrokseen 1900-luvun alussa ja sen pyrkimykseen uuden maailman luomisessa. Mäkilän maalauksessa kulttuurille annetaan valta muuttaa maailmaa. Yksilön vaikuttamismahdollisuus paikantuu kodin keittiönpöydän ääreen. Taiteilija muistuttaa ajattelun käänteentekevästä merkityksestä ja antaa välineet ihmiselle itselleen.

Teoksen maalausaikaan Mäkilä oli vasta 21-vuotias uraansa aloittava taiteilija, joka opiskeli vielä Suomen Taideakatemian koulussa. Sekä kubistiset asetelmat että sosialistiseen realismiin perustuvat suurikokoiset työläiskuvat liittyvät 1970-luvun politisoituneeseen ilmapiiriin sekä taiteilijoiden aktiivisuuteen perinteisten arvojen murtamisessa. Tämän jälkeen Mäkilä on monipuolisella tuotannollaan nimetty 1980-luvun keskeiseksi postmodernistiksi. Hän käytti teoksissa aiheinaan punkkareita, uutiskuvia, sarjakuvia, vanhaa taidetta, kansallista mytologiaa, karnevalistisia naiskuvia sekä avaruusmaisemia. Uusimmassa tuotannossa taiteilija palaa lapsuuteen ja näkökulma on kääntynyt poikien ja miesten maailmaan.

Seija Heinänen, Marja-Liisa Rajaniemi
LÄHTEET


Heikinheimo, Saara, 2017. Jarmo Mäkilä. Biografia. Jarmo Mäkilä. Sara Hildénin taidemuseo 11.2.–28.5.2017. Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 98. Tampere. 168–191.

Jarmo Mäkilä. Taiteilijan verkkosivut, http://www.jarmomakila.com/ (3.5.2017)

Jarmo Mäkilä. Sara Hildénin taidemuseo 11.2.–28.5.2017. Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 98. Tampere 2017.

Kuusamo, Altti, 2017. Naamioiden, myyttien ja muunnelmien maailma. Jarmo Mäkilä. Sara Hildénin taidemuseo 11.2.–28.5.2017. Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 98. Tampere. 12–49.

Mäcklin, Harri, 2017. Postmodernismin edelläkävijä. Helsingin Sanomat 18.2.2017.


Kuva koko teoksesta. Taidesäätiö Merita. Kuva Matias Uusikylä.
Ⓒ Kuvasto 2017