Eero Järnefelt
(1863–1937)

Kolilta

1927
guassi, kiinnitetty kankaalle

Fortumin Taidesäätiö

Kuva: Rauno Träskelin

Kolin kansallismaisema sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Vaarojen huipulta avautuu laaja näkymä Pielisjärvelle. Eero Järnefelt matkusti Kolille ensimmäisen kerran kirjailija Juhani Ahon ja taiteilija Venny Soldan-Brofeltin kanssa kesällä 1892. Myöhemmin hän vieraili paikkakunnalla usein, joten Kolin maisemilla on tärkeä asema hänen tuotannossaan. Valmiita maalauksia ja luonnoksia syntyi satakunta vuosina 1892–1936. Järnefeltin sekä Pekka Halosen maalaukset ja I.K. Inhan Koli-aiheiset valokuvat vakiinnuttivat asemansa kuvina suomalaisesta maisemasta.

Aiempien tulkintojen mukaan taiteilijat tulivat koskemattomaan erämaahan kansallisromanttisen ja Karjalaa ihannoivan karelianismin innoittamana. Taidehistorioitsija Annika Waenerberg on uudemmassa tutkimuksessa asettanut Järnefeltin Koli-aiheet laajempaan kulttuuriseen kehykseen. Hänen mukaansa matkaseurue ei tullut erämaahan, sillä Pielisen rannoilla oli vakiintunut asutus. Vaaran päältä panoraamana avautuvissa maisemamaalauksissa ei kuitenkaan näkynyt ihmisen toiminnan jälkiä eli kaskettuja rinteitä, peltoja tai taloja.

Koli oli turistikohde jo 1800-luvulla. Matkailijoiden joukkoon kuuluivat tutkijat, luonnontieteilijät, metsänhoitajat, kansankulttuurista kiinnostuneet sekä huvimatkailijat. Maisemaihailusta kiinnostuneen sivistyneistön tarpeisiin Kolille rakennettiin luontopolku ja matkailumaja vuonna 1896. Järnefeltin maalausten innoittamana Kolin maisemiin kiinnitettiin huomiota. Laajat hakkuut rinteillä estettiin ja valtio hankki alueita omistukseensa vuosina 1906–1907. Myöhemmin alueelle perustettiin kansallispuisto.

Eero Järnefelt tulkitsi Kolin luonnonmaiseman yksilön mielenmaisemaksi, joka kuvasti vertauskuvallisesti inhimillisiä ajatuksia ja mielialoja. Tulkinta laajeni väistämättä kollektiiviseksi - yleisen mielialan vertauskuvaksi. Kotimaiselle yleisölle Koli oli ”tosisuomalainen maisema”, jossa kiteytyi taidehistorioitsija Onni Okkosen sanoin ”pyhä kauneus” ja ”luonnon monumentaalisuus”. Koli-aiheisiin on kiinnittynyt vahvasti myös tulkinta maiseman isänmaallisesta ja poliittisesta merkityksestä. Ulkomaiselle yleisölle maisema edusti vieraiden kansojen eksotiikkaa.

Vuonna 1943 valmistunut dokumenttielokuva esittää Kolin kansallismaiseman turismin näkökulmasta. Luontomatkailu liitetään sodan jälkeen lisääntyneeseen vapaa-aikaan, liikunnan ja aurinkokylpyjen terveysvaikutuksiin sekä romantiikkaan. ”Juhannuksen tienoilla on Kolin kukkuloilla tuhansittain väkeä sekä läheltä että kaukaa.”

Ylen elävä arkisto. Koli. Mahtava – kuuluisa, 1943. Kuva: Ama Jokinen. Teksti ja selostus: Topo Leistelä.