Helene Schjerfbeck
(1862–1946)

Hiljaisuus

1907
öljy- ja tempera kankaalle

Taidesäätiö Merita

Kuva: Seppo Hilpo

Schjerfbeck maalasi Hiljaisuus-teoksen Hyvinkäällä, jonne taiteilija oli muuttanut äitinsä kanssa vuonna 1902. Mallina oli paikkakunnalla asuva 16-vuotias Anna Vilhelmiina Lintumäki, joka työskenteli ompelijana.

Maalauksessa nainen katsoo alaspäin tai on sulkenut silmänsä. Tunnelma on keskittynyt ja rauhallinen. Schjerfbeckin mallien alas luotua katsetta selitetään usein kuvattavan keskittymisellä käsityöhön tai kirjaan. Tiedon saamme maalauksen ”ulkopuolelta”, sillä teos itsessään ei anna siitä viitettä.

Katseen puuttuminen mallin ja taiteilijan sekä maalauksessa kuvatun naisen ja katsojan välillä on merkityksellinen teoksen tulkinnan kannalta. Kirkollisessa taiteessa alas luotujen silmien on tulkittu kertovan nöyryydestä ja alistumisesta, mutta myös omassa sisäisessä todellisuudessa elämisestä. Pirjo Hämäläinen-Forslundin mukaan Schjerfbeckin teoksissa suljetut silmät osoittavat, että ulkoisella maailmalla, sen tapahtumilla ja virikkeillä ei ole merkitystä. Tärkein suunta on sisäänpäin. Kuvattavan henkisyys, sielu ja identiteetti ovat suojassa suljettujen luomien takana.

On myös oletettu, että kyse olisi ollut taiteilijan arkuudesta. Kun mallin intensiivinen läsnäolo hermostutti Schjerfbeckiä, hän käänsi mielellään mallin katseen muualle. Tutuille ja luotetuille malleille hän kuitenkin salli katsekontaktin.

Schjerfbeckin tuotanto kehittyi kohti pelkistetympää ilmaisua 1800-luvun lopusta lähtien. Hänen modernisminsa oli aikalaisille ja jopa taiteilijatovereille vaikeaa ymmärtää. Ruotsinkielinen taiteilija pysytteli myös sivussa kansallisesta taiteesta käydystä keskustelusta ja keskittyi omaan työhönsä.

Varhaisemmissa tutkimuksissa Schjerfbeckin taiteen pelkistynyt ilmaisu on liitetty taiteilijan elämän varjopuoliin – yksinäisyyteen, eristäytymiseen, fyysisiin vaivoihin, toimeentulon niukkuuteen ja itsekriittisyyteen. Niukka elämä on tulkittu kasvualustaksi pelkistyneelle taiteelle. Uudemmassa tutkimuksessa on sen sijaan korostettu Schjerfbeckin asemaa ulkomailla opiskelleena, kunnianhimoisena taiteilijana sekä varhaisena modernistina. Schjerfbeck on nykyisin kansainvälisesti Suomen tunnetuin taiteilija.